Lääkkeitä kenkutukseen

Lämpötilat on tipahtaneet viime päivinä jonnekin kymmenen asteen alapuolelle, mutta nättiä on silti. Mie oon lähinnä istunut luennoilla ja kotona. Torstaina oli yltiöpäisen tehokas päivä kun pesin pyykkiä, paistoin porkkanasämpylöitä ja kanapyöryköitä (löytyi kanan jauhelihaa tarjouksesta) ja silitin vaatteita. Pitkään rimpuilin vastaan että en kyllä rupea mitään silitysrautaa ostamaan, pärjää sitä ilmankin. Mutta kun satun käyttämään paljon mekkoja ja niitä on ihan kiva toisinaan pestäkin, niin siitä seuraa vääjäämättä ryppyisyyttä mistä seuraa silittämisen tarve. Onneksi löysin Bilkasta halvan silitysvermeen niin nyt saapi taas vaatteet kuosiin.

En tiiä mitä mie teen noilla silitysraudoilla ja leivänpaahtimilla ja kaikella muulla mitä mie oon täältä ostanut sit kun ois kotiinlähdön aika. Osan otan varmaan mukaan mut osan vois yrittää vaikka myydä niille opiskelijoille jotka jää tänne. Tuntuis että ei nyt ehkä jotain leivänpaahdinta viitsi roudata kotiin asti. Paitsi jos joku haluaa tuliaisiks vähän käytetyn leivänpaahtimen. 

Mekkoja. 

Silitysrauta.

Huomaa ehkä että mulla on ollut vähän tylsää kun tämmösetkin asiat on valokuvallisen raportoinnin arvoisia. 

Viikko oli ihanan rauhallinen kun hongkongilaiset oli reissun päällä, mutta melkein välittömästi alkoi ahistaa kun tulivat torstaina kotiin. Eilen vaan kenkutti koko päivän ja tuntui että en mie jaksa istua sisällä kuuntelemassa sitä fläbäreiden läpsyttelyä pitkin käytävää eestaas. Luennon jälkeen pyörähdin kotona syömässä (ja keljuunnuin lisää kun keittiön lattia lainehti vettä ja sukat kastui) ja sit lähdin ulkoiluttamaan kuulokkeitani. Etsiskelin taas kartasta vettä ja lähdin suunnistamaan sitä kohti. Reilu parituntinen meni mukavasti ulkoillessa ja kenkutuskin vähän helpotti.

Melkein niinkun ois Japanissa! 

Löysin lammen. Vastarannalla oli kalastajia, vaikka epäilin että tokko tuossa
jorpakossa mitään kaloja lie. 

Siellä missä on lampi, on aina myös joutsenia. 

Näiden maisemien jälkeen kävelin kotiin hyvillä mielin mutta kun oven edessä oli barrikadi polkupyöriä sikin sokin niin verenpaine lähti taas kohoamaan ja teki mieli potkaista koko roska kumoon. En sit kuitenkaan potkaissut, vaikka houkutus oli hyvin suuri. Sen sijaan leivoin suklaakeksejä. Illalla Monica pyysi vielä mukaan ostoksille, kun Rosengårdscenterissä oli joku shoppaile myöhään -fiesta ja paikat oli auki 22:een asti. Kyllä Monica näköjään tietää mikä auttaa kenkutukseen. 

Pari tuntia Monican ja Ianin kanssa pyörittiin ostoksilla ja maitolitran lisäksi mukaan tarttui pari villatakkia, mekko ja tuliaisia kotiin. Lisäksi löysin miun uuden lempikaupan! Tiger on semmoinen kodintarvike-sälä-härpäke-puoti jossa on kaikkea jännää ja hirmuisen halvalla. Osoittelin Monicalle juttuja että mie tahon tuon ja tuon ja miks kaikki on niin halpaa? Hintahaarukka oli 10-40 kruunua (eli noin 1,30 - 5,30 euroa). Mukaan lähti maailman hienoin ompelutarvikeloota josta oon vieläkin jotenkin ihan hykerryksissäni. Miten voi ihminen olla näin innoissaan jostain peltilootasta jossa on sakset ja lankaa ja neuloja? 

Viikonloppu on tarkoitus viettää kotosalla ja koettaa olla tuhlaamatta rahaa. Maanantaina sit puksutellaan Monican kanssa samalla junalla Kastrupiin; Monica lentää Italiaan pääsiäislomaksi ja mie meen vastaanottamaan ukkoani joka tulee pitämään mulle seuraa muutamaksi päiväksi. 

PS. Ai niin! Melkein unohdin. Niitä pupuja on nyt kaksi.