Mitään ei pitäny tehä mutta.

Miun piti sunnuntaina ottaa ihan rennosti ja hengata vaan pyjamassa koko päivä ja olla tekemättä mitään. No siivosin sit huoneeni ja pistin kalustuksen uuteen uskoon. Pyykkiäkin pesin. En näköjään vaan osaa olla tekemättä mitään. 

Tuli jotenkin enemmän tyhjää lattiaa. Sillä voi sit vaikka kieriskellä
jos ei oo muuta tekemistä.

Eilen ei myöskään pitänyt tehdä luennolla käymisen lisäksi muuta kuin lukea kurssimatskuja. No lähdettiin sitten Monican, Ianin ja Estherin kanssa Monday Caféhen syömään. Se on siis semmoinen ravintolajuttu joka järjestetään nuorisotalon kahvilassa aina maanantaisin käsittääkseni ihan opiskelijavoimin ja talkoohengessä. Periaatteena on että sieltä saa halvalla hyvää ruokaa ja tapaa samalla muita (vaihto)opiskelijoita. Tällä kertaa listalla oli joko hampurilainen tai coq au vin. Valittiin jälkimmäinen vaihtoehto, maksoi 40kr eli noin 5,40e ja hyvää oli. Kotiin koukattiin ruokakaupan kautta ja sit katottiin leffaa ja vedettiin jäätelöä jälkkäriksi. Siinä meni ilta mukavasti enkä kyllä ehtinyt lukea niitä kurssimatskuja mutta ei se oo niin vaarallista. Ehtii sitä jonain toisenakin päivänä. 

Coq au Vin. 

 

Ai niin ja miehän olin tosiaan eilen ihan hämmentävän aktiivinen, kävin nimittäin luennon jälkeen kurssikaverien kanssa lounaalla yliopiston kanttiinissa! Enhän mie oo täällä vielä ollukkaan kun pitkään ja nyt vasta sain aikaseks testata että minkälaista evästä yliopistolla tarjoillaan. Mutta kun se on taas näitä että en mie oo yksin halunnu mennä kun ei oo mitään havaintoa miten siellä pitää toimia. No nyt sitten lähdin Helin, Alexandran ja Elenan kanssa syömään kun kutsu kävi. Täällä näköjään harjoitetaan lähinnä kylmiin juttuihin eli salaatteihin, voileipiin ja leikkeleisiin painottuvaa lounasta. Lämpimiä vaihtoehtojakin oli mutta niitä ei ihmiset hirveästi suosineet. Olin siellä ihan silmät ja huuli pyöreänä kun oli niin sikana valikoimaa ja mätin sitten onnesta soikeana lautasen täyteen salaatteja, täällä kun ei itselle tule hirveästi ostettua mitään vihreitä kun ne pilaantuu niin nopeasti. (Purkkiherneitä ja maissia ei lasketa vihreiksi. Paitsi hätätapauksissa.)

Toinen hienous salaattipöydän ylitsevuotavuuden lisäksi on se, että täällä ruuasta veloitetaan lautasen painon mukaan. Kun syö vähän, maksaa vähän. Kun syö paljon, maksaa vähän enemmän. Eikä ollut kauhean kallista, lastasin lautasen täyteen evästä ja maksoin noin 28kr. Pitänee ruveta käymään kanttiinissa joka kerta kun on luentoja nyt kun se on kerran tullut hyväksi havaittua. Hohoho.

Tänään lähdin kaupungille pyöriskelemään missiona tehdä kaikkea halpaa/ilmaista. Muuten oli älyttömän kaunis ja lämmin päivä mutta tuuli oli taas jotain ihan järkyttävää. Meinas lähteä tukka tuulen mukaan ja äly siinä samalla. Ajelin sit eläkemummojen kanssa ilmaisella citybussilla (numero 10) keskustan ympäri ja havaitsin että rautatieaseman rakennuksessahan on ihan hirmu iso kirjasto. No sinne! Pyöriskelin siellä sit jonkun puoli tuntia  ja tein hienon havainnon: sieltä saa lainata tauluja! Ison tai pienen grafiikantyön voi lainata kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan jos sattuu olemaan kirjastokortin haltija. Vitsi miten hieno ajatus. Kun kerran kirjastosta saa jo kirjallisuutta ja musiikkia niin miksipä ei kuvataidettakin?  

Pyöriskelin sit muutenkin kaupungilla että oppisin liikkumaan ympäriinsä vähän sujuvammin. Samalla paikallistin sekä taidemuseon että konserttitalon. Niissä pitää kyllä vierailla! Konserttitalolla olis ens viikolla ohjelmistossa muun muassa Straussin Metamorfooseja. Jau. 

Taas näitä Andersen-juttuja.

On muuten Radissoni ollu ovela. Ehkä jokainen turisti ottaa tämän patsaan kanssa
kuvan ja laittaa sen Facebookiin tai minne ikinä. Ja mikä näkyy taustalla? 

Konserttitalo ja Uljas Musta.  

Vähän toisenlainen konserttitalo. Musikhuset Posten, siellä soittaa ainakin
Ginger Ninja huhtikuussa.