Eka visiitti Kööpenhaminaan

Eilen oli sit Köpis-päivä. Monica pääsi luennolta puolilta päivin ja siitäpä polkaistiin sit rautatieasemalle ja 12.45 lähtevään junaan. Odense-Kööpenhamina -väli kestää vajaan kaksi tuntia ja se mennä sujahti maisemia ihmetellessä ja torkkuessa. Fynnin ja Själlanin välisellä sillalla oli taas jännyyttä. Meri! Vähän meinas olla harmaa päivä mutta ei annettu sen haitata. 

 Siellä se merikin on, jossain tuon tien takana.

Köpikseen asti kun päästiin niin ekaks piti lähteä etsimään syömistä, Monica kun ei ollut ehtinyt edes aamupalaa syödä ennen luennolle lähtöä. Koukattiin turisti-infon kautta ja sit aidossa turistihengessä  mentiin vastapäiseen Hard Rock Caféhen syömään. Perusteltiin tämä itsellemme sillä että oli hätätilanne ja sitä paitsi kumpikaan ei koskaan ollut käynyt syömässä Hard Rock Caféssa missään päin maailmaa. 

Hienot oli näkymät. Paljon oli tietyömaita meneillään.

Hard Rock Cafe Copenhagen. 

Hunaja-sitrus-pekaanipähkinä-sinihomejuusto-kanasalaatti. 

Ens kerralla pitää ehtiä sit joku vähän erikoisempi ruokapaikka jostain vähän syrjemmästä. Hinnat nimittäin oli sitä luokkaa että huomasi olevansa sillä ydin-turistialueella, Tivolin sisäänkäynti on siinä ihan tuon ravintolan vieressä.

Vielä ei päästy Tivoliin, se aukeaa vasta huhtikuun puolivälissä.

Syöntihommissa meni yllättävän pitkään ja muutenkin hämärä päivä kerkes jo ruveta hämärtymään entisestään ennen kuin kaupungille asti selvittiin. Onneksi meillä ei ollut mitään erityistä missiota eikä tehtävää, päätettiin että hortoillaan vaan ympäriinsä ja katotaan mitä tulee vastaan.  Tiedetäänpähän sit seuraavilla reissuilla että minne halutaan mennä ja mitä tehdä.

Kööpenhaminan raatihuone.

Melkein osasin saada ihteni ja raatihuoneen samaan kuvaan.

Se on mörökölli.

Vastaan tuli siis ainakin raatihuone. Ja paljon patsaita. Pelastusarmeijan kirpparillakin poikettiin ja nappasin sieltä mukaan harmaan liivimekon. Kansallismuseonkin ohi kuljettiin ja todettiin että tuonne pitää mennä jonkun kerran ihan ajan kanssa. Myös raatihuoneeseen pääsis tutustumaan sisäpuolelta ja ihan ilmaiseksi vieläpä.

Voldgaden torvensoittajat.

Tivolin härveleitä.

Sitten törmättiin aika hienoon rakennukseen jonka virka jäi vähän hämäräksi mutta hieno puisto sillä oli. Kyltistä tavattiin nimeksi Glyptotekshaven.

Glyptotekshaven.

Tuon vasemmanpuoleisen jannun kilvessä on Tanskan vaakuna. Veikkaisin
että tuossa oikealla on sit Kööpenhaminan vaakuna. 

Sitten otettiin kartasta suunta ostoskaduille. Strøgetiltä löytyi puoti jos toinenkin ja Monica oli onnensa kukkuloilla kun törmättiin herkkupuotiin joka möi kaikenlaisia amerikkalaisia erikoisuuksia. Toinen sit osteli sieltä liekeissä kaikkia juttuja joita oli kotoa kaivannut, niin kuin nyt Skittlesejä ja root beeriä. Jälkimmäinen oli kumman makuista ainetta, tuli mieleen vähän Dr. Pepper. 

Ostoskadulta löytyi luonnollisesti myös turistisäläpuoteja. Huomionarvoista tosiaan on se, ettei niitä Odensessa ole näkynyt käytännössä missään. H.C.Andersenin museossa oli tietysti jonkin verran matkamuistojuttuja mutta ei mitään yltiöpäisiä määriä Danmark-krääsää. Kuten Anni taannoin totesi, se on aina hyvä merkki jos jostain ei löydy turistikortteja tai muuta turistikamaa. Näin on nähtävä, silloin tietää löytäneensä jotain mikä ei ehkä vielä ole täysin turismin läpitunkemaa ja kaupallistettua.  

Muutenkin totesin tuon pikaisen kaupunkipyöriskelyn perusteella että taidan pitää Odensesta paljon enemmän kuin Kööpenhaminasta. Odense on kuitenkin pohjimmiltaan pikkukaupunki ja sellaisena jotenkin sympaattisempi. Ja sitä paitsi Odensessa tuulee ihan selvästi vähemmän kylmästi! 

Jorcks Passage

Tee.

Kaupungilla pyöriskelyn jälkeen käveltiin takaisin rautatieasemalle ja juotiin vielä teetä ennen kuin Monica lähti junailemaan takas Odenseen. Mie puolestani nappasin porvarihengessä taksin ja ajelin Amager Bioon The Drumsin keikalle, jonka takia tälle reissulle siis alunperin edes lähdettiin. Mie tosiaan sain ihan itekseni taas nauttia elävästä musiikista kun ei vaan tyypit ymmärrä hyvän päälle. Mut Amager Bio oli keikkapaikkana tosi jeppinen, eli eiköhän sinne tule lähdettyä toistekin.  

Keikka loppui ihan ihmisten aikaan eli jo joskus 22.30, niin kerkesin mukavasti 23.30 lähtevään junaan takaisin Odenseen. Kööpenhaminasta pääsee onneksi Odenseen melkein millä tahansa junalla joka suunnistaa Själlanista länteen ja junia kulkee yötä myöten, mikä on erittäin jees tulevia keikkareissuja ajatellen. Eipähän tarvii ehtiä Kööpenhaminasta yöpaikkaa kun pääsee kotiin melkein mihin aikaan yöstä vaan. Kun pääsin puoli kahden aikoihin Odenseen, täällä satoi melko roimasti vettä - tosi kylmää vettä. Eipä siinä muuta kuin polkustella jäätävässä vesisateessa kotiin peittojen alle.

Tulevia Kööpenhaminan reissuja ajatellen kannattaa ilmeisesti a) lähteä aikaisemmin aamulla (ja lintsata vaan reilusti luennoilta, hoho) ja b) suunnitella etukäteen mitä haluaa tehdä eikä ainakaan kuvitella ehtivänsä tekemään kaikkea mahdollista samana päivänä. Mut mie tosiaan luulen että Köpiksessä tulee käytyä vielä useampaankin otteeseen tässä kevään mittaan. Itse asiassa viikon päästä viikonloppuna seuraavan kerran, kun on se linnaretki! Hihii.