Tutkimusretkeilyä

Eilen täällä oli ihan tolkuttoman kaunis päivä, kevät oikeasti tulla humpsahti kertaheitolla. Aurinko paistoi täydeltä terältä ja lämmintä oli viitisen astetta. Ja mitä tein minä? Istuin luennolla. Paitsi että kun pääsin neljän jälkeen kotiin niin lähdin saman tien ulkoiluttamaan kuulokkeitani kun oli kerrankin niin kaunis ilta. Tuli epähuomiossa käveltyä vähän aiottua pidempi lenkki, mutta nyt on ainakin varmistettu että kyllä, tuossa lähettyvillä (noin 3,5 kilometrin päässä) on leirintäalue joka on toiminnassa. (Ihan vaan porukoille tiedoksi.)

Tämä lienee nyt sitä tanskalaista huumoria. Tulee mieleen M.A. Numminen.

Mie en tiiä mitä nämä puut on, mutta ne on jänniä ja niitä on joka paikassa.

Tänään mulla oli sitten day off, eli ei luentoja. Ja mikä on sää? Sataa vettä. Ja se sade oli sen verran ovela, että se alkoi vasta sitten kun olin jo ehtinyt keskustaan asti aikeenani käpöstellä ympäriinsä ja opetella tuntemaan paikkoja paremmin. No mutta kun en ole tehty sokerista niin toteutin suunnitelmani kun kerran olin keskustaan asti itseni hommannut. (Ensimmäistä kertaa ihan itekseni, enkä edes eksynyt matkalla! Hyvä mie.) 

Kivoja taloja Rödegårdsvejn varrella. Tästä mie polkutapyöräilen harva se päivä.

Opastimia joka suuntaan ja joku raunioviritysjuttu. Ei ole oikein selvinnyt että mikä se on.

Vaikka kovasti yritinkin itseäni eksyttää niin loppujen lopuksi löysin itseni aina Vestergadelta, joka on se pääkävely/kauppakatu. Kun uskaltautui vähän kauemmas Vestergadesta, löytyi kaikenlaisia kivan- vaikka ehkä vähän hämäränkin näköisiä ravintoloita ja kahviloita, joita pitäisi joskus käydä testaamassa. Kun vielä jatkossakin muistaisi missä niitä oli. 

Odense Rådhus, raatihuone. Raatihuoneenaukiolla.

Tälläkin siluettiasialla on jotain tekemistä H.C. Andersenin kanssa.
Melkein kaikella täällä on.

...Paitsi tällä patsaalla. 

Odense on niin vanha kaupunki että täällä ruutukaava ei ole ihan yhtä simppeli kuin jossain Joensuussa, jos nyt ylipäätään edes voi ruutukaavasta puhua. Paljon on kaikenlaisia hämmentäviä kujia ja sisäpihoja ja porttikäytäviä, joista ei tiedä että pääseekö niistä jonnekin vai viekö ne vain jonkun asuintalon takapihalle. Kun sitten uskaltautuu jonnekin kujaselle niin sieltä saattaakin löytyä vaikka mitä hianoa, niin kuin Vintapperstraedelta ja Brandtsin vanhan vaatetehtaan alueelta.  Jos ei muuta, niin ainakin törkyisen hintaisia kahviloita, ravintoloita ja vaatekauppoja. Mutta ei se haittaa, pääasia että on ihan shairaan nättiä, rakennuksia kun voi ihailla ihan ilmaiseksi. (Nuo mainituthan on loppupeleissä niitä tunnetuimpia turistipaikkoja täällä, eli ei sieltä hämärimmästä päästä. Mutta pistäpä äkkinäinen navigoimaan sinne!)

Kuulemma yksi kaupungin vanhimpia tanssipaikkoja.

Koko kaupunki on täynnä patsaita, jotka liittyvät jollain tavalla Andersenin satuihin.
Tässä älykkäästi kuva kilvestä, ei itse patsaasta. 

Brandtsin vaatetehtaan alueella on valokuvataiteen museosta lähtien kaikkea jännää.

Sisäpihajännyyttä! 

Jos joku tunnistaa tämän H.C. Andersenin saduksi niin saa kertoa mullekin. 

Tämä on se kiva kahvila Vindegadella josta olen saattanut
mainita ehkä kerran tai kaksi. Tai monesti.

Odensen keskustan liikennevaloissakin on setä Andersen kävelykeppeineen.

Näkymä Odense-joelle ja H.C.Andersenin puistoon. 

Ennen kuin pyöräilin sateessa kotiin (ja kastuin läpimäräksi, pitäisi ostaa sadetakki), kävin vielä ostamassa Umashi-nimisestä ravintolasta boksin sushia kotiin viemisiksi. Pitää tehdä hinta-laatu-vertailua ja käydä testaamassa myös muut paikat, mutta tuo Umashi oli ainakin ihan jeppinen. Sushi on tietysti täällä yhtä hirvittävän hintaista kuin kotonakin, mutta en mie muuta uskonutkaan. 

Kohta on taas viikonloppu. Mihin tää aika oikein menee?