Puola, osa 1: Krakova & Auschwitz 26.-27.4.12

Pyörähettiin siis Monican kanssa Puolassa. Paikoitellen oli melko rankka reissu, mutta sitähän se matkustaminen pääasiassa on. Lentokentällä valvomista, lentokoneessa nukkumista, epäsäännöllistä syömistä eli säännöllistä syömättömyyttä, junassa istumista, bussissa istumista ja niin edelleen. Onneksi se on sitten myös sitä ihteään eli kauniita maisemia, auringon porotusta, paikallista ruokaa (kun lopultakin saa itsensä toimitettua ravintolaan) ja myös hyvin jänniä ihmisiä. Niitä tavattiin Varsovassa, mutta mennäänpä nyt järjestyksessä kuitenkin. 

Matkaa lähdettiin tekemään jo keskiviikkoiltana, kun lento lähti Billundin lentokentältä varhain torstaiaamuna. Itsehän olisin tosin ollut sillä kannalla, että nukutaan vaikka lyhyetkin yöunet mutta nukutaan kuitenkin, ja otetaan klo 2.30 lähtevä juna Billundin suuntaan. Monica valitsi kuitenkin, että mennään illalla lentokentälle ja ollaan siellä yön yli. No, sehän tarkoitti sit nukkumista istualtaan käsin lentokentän kahvilan pöydässä. Nam nam. Tämän johdosta eka päivä Krakovassa meni sit jotenkin vähän väsyneessä hämyssä. En suosittele kenellekään, hukkaan menee vähä käytettävissä oleva aika.

Hiljaista oli Billundin lentokentällä yhdentoista aikaan illalla. 

Krakovan lentokentällä oltiin joskus kahdeksan aikoihin torstaiaamuna. 

Krakovassa pyörittiin hulvattoman kokoisessa ostoskeskuksessa, jossa tehtiin tuttavuutta muun muassa paikalliseen henkkamaukkaan. (Tuo nettisivu muuten alkaa huutaa kun sen avaa, älkää saako sydänkohtauksia.) Iltapäivällä tallusteltiin Krakovan keskustaa ympäröivää puistokatua pitkin ja käytiin ihmettelemässä vanhan kaupungin keskusaukion, Rynek Glownyn, ihmisvilinää.

Ostari.

Suunnistusopastin.

Nunnat varmaan tarkeni aika hyvin kun lämpöä oli varmaan yli +25.

Joku torni se on. Sieltä keskusaukiolta.

Ja se on joku toinen torni sieltä keskusaukiolta. Mie hyvin
tiiän nämä. Ja huomatkaa irtopää, sen sisällä hengasi ihmisiä.

Puiston penkillä leppuutettiin välillä. Tuon veskan ostin Reservedistä, hyvin on kiva.

Meidän hostelli oli ihan vanhan kaupungin muurien sisäpuolella.

Sama torni eri suunnasta. Hostel Bramassa siis yövyttiin.

Illastamassa käytiin ravintolassa, joka oli erikoistunut possuun eri muodoissaan. Pork Knuckles Festival taisi lukea oven päällä. Itse tosin päädyin tilaamaan possun rystysten (mitä edes on pork knuckles suomeksi? Ei ne nyt mitään rystysiä oo mutta taas on kieli hukassa.) sijasta perunapannukakkua sipuli- ja sienitäytteellä, höystettynä possumuhennoksella ja lampaanjuustolla. Voin muuten kertoa että lampaanjuusto maistuu just siltä miltä lampaat haisee. En siis voi mitenkään lämpimästi suositella. Mutta annos oli ihan valtaisa eikä hinta huimannut päätä: 26 slotia eli noin 6 euroa. Ruoka on muutenkin Puolassa naurettavan halpaa, ainakin kun vertaa Tanskan hintoihin.

Porsaan rystys -festivaali. Vai mikähän se nyt oli.

Leipää ja laardia! 

Perunapannukakku-lampaanjuustohötäkkä. Oli nimittäin tuhti eväs!

Ja taas joku linna. 

Grunwaldin taistelun (n. 1410) muistomerkki.

Perjantaina lähdettiin käymään Auschwitzissa. Päivä oli paahtavan kuuma ja varsinkin Birkenaun puolella meinasi olla tukalaa, kun varjoa ei ollut käytännössä missään. Onneksi oli hattu, aurinkovoidetta ja vesipullo matkassa. Muuten ois voinut suomineito vähän käristyä.

Aamupalaa syötiin hotellin terassilla. Yhdeksän aikaan
tarkeni jo hihattomassa mekossa!

Puolalaista maalaismaisemaa bussin ikkunasta napattuna.

Kokemuksena Auschwitz oli juuri niin synkkä ja ahdistava kuin nyt sopii olettaakin. Sen verran karulta tuntui, ettei suuremmin tehnyt mieli ottaa edes valokuvia. Jotenkin oli vaikea käsittää sitä ihmisten paljoutta, joka pelkästään Auschwitzissa menetti henkensä, muista keskitysleireistä edes puhumattakaan. Niitä kenkiä, matkalaukkuja, hammas- ja hiusharjoja tuntui olevan loputttomiin. Kaikkein häiritsevin oli huone, jossa oli koko seinän pituudelta lasin takana vainajilta leikattua hiusta, jota natsit möivät tekstiiliteollisuuden käyttöön. Melkein odotin, että seuraavana yönä olisi ollut painajaisia, mutta olin varmaan niin väsynyt ettei niitä näkynyt.

Arbeit Macht Frei. Auschwitz I:n sisäänkäynnillä. Tämän kaikki tietää.

Auschwitz I.

Auschwitz-Birkenau

Natsien tuhoaman kaasukammion rauniot.

Auschwitzin retken jälkeen hypättiin Krakovassa junaan ja köröteltiin Varsovaan, jossa oltiin illalla joskus kymmenen ja yhdentoista välillä.

Krakovan päärautatieasema. 

Ilmapallo! Eiku.

Minkä tahansa liikkuvan välineen ikkunasta otetut kuvat on aina just hienoja.