keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Berliini ja vähän muutakin

No on muuten ollut haipakkaa tässä viime aikoina. Laskeskelin tuossa, että noin kuukauden sisällä on tullut pyörähdettyä kuudella(!) eri lentokentällä. Nähty on Billund (DK), Krakova (PL), Kastrup (DK), Schönefeld (DE), Tegel (DE) ja Helsinki-Vantaa (FI). Osa pariinkin kertaan. 

Viime keskiviikkoiltana lähdettiin Monican kanssa taas reissuun, tällä kertaa suuntana Berliini. Kolme päivää taidettiin ehtiä olla Tanskassa Puolan reissulta tultua, sen verran siis että käytiin parit luennot istumassa ja Monicalla oli joku esitelmä. Sit ei muuta kuin kamat kasaan ja tien päälle. 

Seuraa ytimekäs kuvatiivistelmä Berliinistä.

Torstaiaamun aamiainen pienessä bistrossa. Perunapannareita ja omenasosetta,
lasissa vastapuristettua appelsiinimehua. Koko lysti maksoi alle 5e ja annos oli
hillittömän kokoinen! 
Keisari Vilhelmin muistokirkko. Voikohan joku kertoa mulle, mihin
se vanhan tornin raunio tuosta takaa on kadonnut? 


Muistokirkon aukiolla oli jänniä veistoksia.
Tulee jotenkin Lasse Hoilen jutut mieleen. Ja Laren maalaukset.

Hanna ja Siegessäule.

Ja totta kai me kiivettiin huipulle asti! Oli muutama rappunen. 

Tallusteltiin vesisateessa Tiergartenin puistossa.

Äitille alppiruusuja.


Neuvostomonumentti Tiergartenissa

Brandenburgin portti


Valtiopäivätalo

Uutta ja vanhaa, Pyhän Marian kirkon torni
 ja Fernsehturm (televisiotorni). Jälkimmäinen on Saksan
korkein rakennus. Tai niin ne väittää.

Suihkulähde televisiotornin aukiolla.

Berliinin tuomiokirkko

Se muuri. 

Ja iltasella kun tuli hiuko, mentiin ravintolaan syömään wurstia. Se on currywursti.

Ja sattumoisin kävi niin, että miun Berliinin reissu jäi tasan tämän yhden päivän pituiseksi. Alun perinhän suunnitelma oli, että ollaan Berliinissä keskiviikosta sunnuntaihin ja maanantaiaamuna lennetään Monican kanssa porukalla Amsterdamiin. Mutta sen jälkeen kun reissu oli suunniteltu ja liput hankittu, tuli kuitenkin tieto että tuona samana viikonloppuna olisi ukin hautajaiset. Eli suunnitelmat meni uusiksi, ja minä lensin perjantaina Berliinistä Helsinkiin.  

Muutaman päivän ajan katselin siis Berliinin ja Amsterdamin sijasta näitä tuttuja maisemia: 

Jänisjoessa oli melko runsaasti vettä.


Suomessa viivyin perjantai-illasta keskiviikkoaamuun, eli tänä aamuna lensin takaisin Tanskaan. Etukäteen kerroin vain harvoille, että olen tulossa käymään kotona. Järkeilin, että takaisin Tanskaan lähteminen on paljon helpompaa, jos ei näe esimerkiksi kavereita tällä lyhyellä aikaa ollenkaan. Suomessa vietetty aika meni nopeasti, hautajaisten lisäksi ehdin onneksi olla myös Ollin luona ja äidin ruokittavana, ettei ollut ihan surullinen reissu. Ihanaa oli päästä saunaan ja saada kalkittomaan veteen keitettyä teetä! Mukaan Tanskaan piti tietysti saada pussillinen ruispaloja, kun eihän täältä saa ees kunnollisen makuista ruisleipää. Harmi kun jogurttipurkkien pakkaaminen matkalaukkuun ei ole mikään paras ajatus. 

Vaikka takaisin Tanskaan lähteminen tuntui vähän vaikealta, niin tänne asti kun pääsi niin sitä tajusi että miehän muuten oikeasti tykkään tästä maasta. Siitäkin huolimatta, että Odensessa satoi kaatamalla vettä.

Tältä näytti Stærmosegrdsvej'llä ennen kuin läksin.

Ja tältä näytti kun tulin takaisin. Vähän on takapiha viidakoitunut.
Tästä kuvasta sitä ei ehkä erota, mutta vettä tosiaan tuli kuin aisaa. 

Ja nyt olis jäljellä enää noin puolitoista kuukautta täälläoloa, ja siitä menee iso osa esseiden kirjoittamiseen. Kiirehän tässä vielä tulee, että ehtii tehdä kaikkea kivaa mikä on roikkunut "teen sitten kesemmällä" -listalla. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Onko ikävä, tuliko asiaa? Kerro kaikki.